Keltainen usva

Olisikohan kannattanut kaadattaa puita hieman aikaisemmin? Pahin hetki koivujen norkkojen ollessa pölyämisvaiheessa. Lähi-ihminen sinnikkäästi siivosi pihan sekä pölkyistä että oksista, minulle riitti yksi ilta viimeisten roskien haravoimiseen. Yöllä näin jo unta astman puhkeamisesta. Mutta kauniit pöllipinot odottavat nyt pilkkomista, ja ehkä jälleen juttelee laulurastas kuusikossa halonhakkaajan iloksi.

Kuin satumetsän oksat keltaisen usvan keskellä. Siitä usvasta saivat osansa saappaiden lisäksi myös siitepölyallergiset raivaajat. Uh.

Kevyesti keinuen

Ihanainen pääsiäispäivä Kuusiston linnanraunioilla. Mitä on enää sanottavaa, kun luonto pistää parastaan? No, ihminen tässä vähän mukana kuitenkin...