Rentouttavia hetkiä

Lauantaiaamu, pihan perällä vino pino puun rankoja. Lähi-ihminen jättää jopa perinteisen kaupunkikierroksensa väliin, malttaa tuskin aamukahvinsa juoda, kun jo rientää liiterin kupeeseen ja tarttuu sahaan. Pokasahaan. Sitä moottorilla käyvää helvetin konetta hän ei pihalleen huoli. Aurinko lämmittää, ilmassa on kesän lupausta. Taukoja täydentää kahvi ja piippu.

Metsässä ollaan hereillä myös. Mieleen tulee Osmo Iisalon kirjoittama tarina Immilän Aatamista halonhakkuussa (Lukutunnin kirja IV, 1971). Siinä Aatami ihmettelee metsästä kuuluvaa puhetta: – Istu mättäälle, istu mättäälle, paa piippuun, paa piippuun, ei kiiruutta, ei kiiruutta. Päivän kuunneltuaan laulurastaan hokemista Aatami iltahämärissä astelee kotionsa yhä ihmetellen kuka häntä päivän mittaan kiusoitteli.

Jonkun tovin jos toisenkin sahattuaan alkoi lähi-ihmisen hartioissa jo tuntua äkillinen fyysinen ponnistus, ja saunan lämmitys mielessä hän totesi päivän urakan päättyneen. Rankapino ei vielä paljon pienentynyt vaikka sahattujen pätkien kasa kyllä kasvoi. Mutta tämä oli vasta alkua. Monta mieltä rentouttavaa hetkeä on vielä odotettavissa tämän pinon äärellä.

Ne ovat heränneet!

Lähi-ihminen soitti eilen kesken päivän ja kertoi tavanneensa kyykäärmeen lämmittelemässä kotiportillamme. Pikkuista ylpeyttä äänessään sanoi kuitenkin ottaneensa lapion ja heittäneensä ensin käärmeen päälle lunta ja sitten koko elukan ojan yli pellolle. Meidän pihalle sillä ei ole asiaa.

Toista oli suhtautuminen pari vuotta sitten, jolloin käärmeitä alkoi ilmestyä sekä kotikadulle että pihalle. Syynä silloiseen käärmeiden vaellukseen lienee ollut lähimetsän hakkuu ja kantojen räjäyttely. Kyy on rauhaa rakastava eläin. Ja kuka sitä kantopommien kanssa haluaisikaan kilpailla.

Lähi-ihminen tunsi silloin atavistista kauhua kohdatessaan ensi kerran kyyn omalta reviiriltään. Syvää inhoa tuntien hän kääntyi kannoillaan ja pakeni sisätiloihin. Kuullessani mistä on kyse nappasin kameran (ja pisimmän putken mitä omistin) ja juoksin ulos käärmettä kuvaamaan. Ensi kertaa näin läheltä!

Kyy oli todennäköisesti iso naaras, joka keväthuumassaan ei välittänyt mistään ihmisen tömistelyistä. Kameran kanssa juoksin sen ympärillä, edessä ja takana, eikä se näyttänyt tietävän tästä maailmasta mitään. Kun käärmenaaras viimein katosi heinikon kätköihin oli minulla kymmeniä otoksia sen vaelluksesta.

Sen kesän aikana pihamme läpi matkasi useampia kyitä, tällä kertaa oletettavasti uroksia, sillä ne olivat pienempiä ja siniharmaita. Lisää kuviakin sain käärmekuvakokoelmaani. Etsin myös tietoa käärmeiden käyttäytymisestä ja opin, että se puree vain tullessaan yllätetyksi tai uhatuksi. Se ei myöskään hyökkää kohti, eikä sillä ole kovin vahvoja lihaksia, jolla se nostaisi päätään kovin ylös. Saappaan varret metsäretkellä siis riittävät suojaamaan pistävältä kohtaamiselta. Kotinurmikon lyhyenä pitäminen estää niitä myös viihtymästä pihalla.

Sinä kesänä lähi-ihminen leikkasi nurmikkoa ahkerasti.

Kuu kesään

On se uskottava, kun kiuru visersi lumisen pellon yllä. Vanha virsi kuu kiurusta kesään jne. ei kyllä ihan pidä paikkaansa, peipot ovat tulleet jo paljon aikaisemmin. Tämä tiirakuva on menneeltä kesältä, eihän jokikaan ihan vapaana vielä kulje. Mutta sitä odotellessa fiilistellään entisillä.

Aamutunnelmia

Mustarastas istuu omakotitalon antennilla ja karjuu sydämensä pohjasta. Sillä on usko kevääseen. Vaikka lämpötila on -8 astetta ja toissapäivänä tullut uusi lumipeite hohkaa valkoisen valonsa lisäksi jäätävää kylmyyttä. Joki on kuin grafiikan vedos, musta vesi kiertää lumisia nietoksia ja paksu usva loiventaa tarkennuksen. Miten odotankaan kuvan muuttuvan värilliseksi.

Pehmeitä munia

Pääsiäisajan käsityövinkki asiakaslehteen oli huovutetut munat. Aihe herätti hilpeyttä ja hauskan iltapäivän työpaikan kahvihuoneessa, jossa yhdessä teimme kasan hirmuhienoja pääsiäismunia.

Narsissien värileikkiä

  

Rautalangasta väännettyä

Lähi-ihminen piirtää kolmiulotteisesti. Niin hän ainakin kuvailee kanaverkkotöitään. Se on kuulemma kuin ohutta viivaa muotoilisi. Ja jos se kynä pysyy kädessä, niin miksei kanaverkkokin. Niinpä.

    Viestintuoja

Yrttimaan vartija.