Heti aamusta nostin aiemmin tekemäni puulaatikon työhuoneestani kynnykselle odottamaan, siihen laittaisin sitten niitä kylvettyjä idätysrasioita. Nopea imurointi ja remppavaatteet ylle, kun puhelin soi. Ystävä pyysi mukaan katsomaan toista ystävää, joka makaa sairaalassa ja odottaa kuolemaa. Vaihdoin vaatteet uudelleen ja läksin mukaan. Se oli sinänsä hyvä teko, tapaaminen oli liikuttava ja mieleenpainuva. Mutta en enää ehtinyt kokeiluverstaalle.
Kun tulin kotiin, päätin, että nyt pistän sitten edes ne siemenet multaan - samassa huomasin, että olin ottanut sängystämme lakanat, jotka odottivat pesuun pääsyä. Läksin viemään koko pyykkikopallista pesuun, voinhan tehdä siementen kylvön sitten, kun lakanat ovat pesussa.
Apukeittiössä, missä pesukoneemme sijaitsee, huomasin, että kylppäriremontin jäljiltä oli vesieristetela pesemättä ja ämpäri huuhtomatta. Pistin pyykit pikaisesti koneeseen ja aloin pestä työkaluja. Olihan ne tiellä muutenkin, kun tulisin niitä siemenkylvöjä tekemään.
Samoihin aikoihin lähi-ihminen alkoi valmistella ruuan laittoa, ja kysyi voisinko tulla auttamaan. Menin kuorimaan perunoita ja pilkkomaan kasviksia. Onhan ruokakin saatava uuniin. Voinhan sitten tehdä ne siemenkylvöt.
Sitten muistin lupaukseni, että harjoittelisin haitarinsoittoa joka päivä, sillä seuraavana maanantaina on pieni soitto- ja laulukeikka - ehkä sillä aikaa, kun ruoka on uunissa, voisin soittaa läpi ainakin keikalla esitettävät kappaleet. Ja kun kerran jaksoin haitarin kaivaa laatikostaa, niin samallahan voisin tietysti sormien verryttelyksi soitella muitakin vanhoja kappaleita. Mielestäni oli vierähtänyt vain tovi, kun lähi-ihminen huikkaa, että ruoka on valmista - olin soitellut lähes tunnin.
Ruuan jälkeen pesaisin ruuanlaittoastiat - isoja kattiloita ja kulhoja ei viitsi laittaa juuri tyhjennettyyn astianpesukoneeseen kuivettumaan. Niitähän tarvitsee koko ajan. Sitten olinkin ansainnut ruokalepohetken - ja istahdin palapelin ääreen. Avasin tv:n ja kuuntelin samalla luonto-ohjelmaa Kaukasukselta. Huokailin, että onpas palapeli haasteellinen - vaikka tein vain yhtä kuudesosaa 13200 palan palapelistä...
Ilta lähenee kahdeksaa, kun lähi-ihminen kummastelee, että mitä tuo puulaatikko tekee tuossa kynnyksellä...
Ps. Kävin sitten sunnuntaina kokeiluverstaalla tekemässä pari kukkalaatikkoa. Mahtavasti jäkälöityneistä laudoista tuli ihan vintage-vertaista sisustuskamaa. Taidan tosin jättää ne terassille kesäkukkia odottamaan. Mutta ne siemenet ovat vielä kylvämättä...
