Lainakisu

Ystävän kissa tuli meille pariksi viikoksi. Uusi paikka on aiheuttanut ihmetystä ja ryntäilyä, täällähän on tilaa telmiä! Koti-ikävästä ei juuri näy merkkejä; tosin kissan kieli on sen verran yksioikoista, ettei voi olla ihan varma.

Ensin on hyvä tarkkailla uutta ympäristöä tutusta paikasta.

Missä toinen korva? Tässä auringossa on muuten iiiiihanaaaa....

Vihreäsilmäinen kissa viidakossa.

Mä tiedän että mua kuvataan....

Tuohitöitä tuhertaen

Ensimmäiset tuohityöni. Yrityksen ja erehdyksen kautta onnistuin viimein punomaan uskottavan näköisiä kipposia. Repertuaari laajenee, kunhan tämä malli on perusteellisesti hallussa.

Eskimo makuuhuoneessa

What an eskimowoman-look you have in your eyes!  Tällä kommentilla lähi-ihminen eräänä iltana viittasi sekä väsyneisiin silmiini että mieltymykseeni viileään  makuuhuoneeseen, kun olin menossa nukkumaan. Olimme juuri saaneet  patterin termostaatin viimein toimimaan ja makuuhuoneessa oli +16 astetta. Ihanaa. Ehkä minussa todellakin virtaa lievästi eskimon verta. (Sittemmin säälin häntä ja säädin termostaatin +18 asteeseen. Hm.)

Pintoja ja puita

Muistoja vuoden takaiselta reissulta ystävän mökille. Järvi jäätyi silmissä ja lähi-ihminen päihitti halonhakkuussa klapikoneen.

Kattofresco palasista

Tämä oli ensimmäinen suuri palapeli, jonka rakensin, 8 000 palaa. Sen tekeminen alkoi aikanaan sairaslomalla, kun olin pudonnut hevosen selästä ja katkonut nivelsiteet kädestäni. Valmis palapeli saatiin sitten isolla työllä kodinhoitohuoneen kattoon, tietysti, koska kuvana on kattofresco jostain espanjalaisesta katedraalista. Kodin kattoremontin yhteydessä se jouduttiin kuitenkin ottamaan alas, ja nyt se lojuu osina jossain nurkassa. Lopullinen kohtalo on vielä auki.

Teit' isäin astuman

Isäni oli ammatiltaan kirjaltaja. Hän aloitti uransa kirjapainossa käsinlatojana, loppuaikoina työ sanomalehdessä oli asemointia printatuilla tekstipalstoilla ja rasterikuvilla, sen lähemmäs tietotekniikkaa hän ei ehtinyt. Ensimmäisellä luokalla koulussa vanhempien ammattia kysyttäessä kerroin, että isäni on kirjailija, mutta opettajan epäilevän olemuksen vuoksi piti kotona kuitenkin tarkistaa, mikä isäni ammatti oikein olikaan.

Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli isän työpaikan pihalla, jonne tehtiin uutta nurmikkoa. Samana kesänä olisin päässyt harjoittelijaksi sanomalehden asemointia oppimaan. Totesin kuitenkin 15-vuotiaan varmuudella, että kolme viikkoa kesätöitä riittää, ehdin olla töissä vanhempanakin. Oppi jäi silloin saamatta.

Elämä vei ja kantoi muiden opintojen kautta sitten kuitenkin graafikon ammattiin. Ja löysin lopulta itseni tekemästä isäni työtä, taittoa. Välineet vain ovat erilaiset, aika luonut toisenlaisia vaatimuksia, mutta pohjimmiltaan työ on samaa. Isä ehkä olisi nyt iloinen tyttärensä ammatillisesta suuntautumisesta.

Kotona tietokoneen yläpuolella seinällä oli jossain vaiheessa vanha kasti, kirjapainotyöntekijän lokerikko, jossa pidettiin metallista valettuja kirjasimia. Siinä nurkassa historia kohtasi nykypäivän.

Joskus päämäärä on sama, vaikka eri tietä kulkeekin. Sitä paitsi samat niska- ja hartiavaivat ovat riesana tässäkin työssä.

                     

Kolmiulotteista grafiikkaa

Kontrasteja

Kotimaisemia tulee kuvattua kesät talvet - onneksi ne eivät siitä kulu.

Kiisket

Niin - se miksi minusta tuli Akanvirran kiiski, johtui siitä että taloudessamme asuu jo yksi Vastarannan kiiski, lähi-ihmiseni. Ja sitä paitsi luonnettani kuvaa paremmin tyynessä vastavirrassa kelluminen, päävirtaa tarkkaillen, mutta ei välttämättä sen mukana meneminen. Vastarannan kiiski meillä on taiteilija, akanvirran kiiski käytännön käsityöläinen. Nämä rautalankaveistokset on tehnyt se kiiski vastarannalta.

Tästä tulee joskus viulu

Käsityöläinen minussa yhdistyi soitinten keräilijään. Tuloksena haave omatekoisesta viulusta. Siitä tulikin pitkäaikainen prosessi, joka on vasta ihan alussa.

Pakko rakentaa

18 000 palaa, ja talvi-iltojen addiktio. Neliosaisesta kokonaisuudesta on valmiina kolme, viimeinen jää ensi talveksi. Mitä sille sitten tapahtuu, kun ei ole seinätilaakaan noin kolmemetriselle taululle...