Uudet saappaat ja puutarhurin identiteetti

Ostin uudet saappaat - varret ihanaa pehmeää neopreeniä. Niistä minun pyöräilijän pohkeeni pitävät! Ja jo vahvistui puutarhurin identiteettini huimin askelin. Ihanassa sumuisessa maisemassa astellen. Pienestä on ihmisen onni kiinni. Pienistä hetkistä. Niistä ehkä kannattaa pitää kiinni.

Kansikuusi soikoon

Viulukin on edistynyt pikku askelin, hiljalleen. Kuusi onkin haastava materiaali - pehmeä kaivertaa, mutta kinkkinen lohkeamaan, jos yrittää yhtään kaivertaa väärään suuntaan. Ihan meinasi hermo mennä - mutta tässä nyt ollaan. On aika ruveta kaivamaan koristenauhalle uraa.

Kannen muoto kutakuinkin hyväksyttävä.  Ei kovin muodokas, mutta tällä mennään.

Viimeinen silaus reunoille tässä vaiheessa.

Urapiirturilla merkit koristenauhan uraa varten.

Ja eikun uraa kaivertamaan. Työkaluja piisaa...

Tällä välin liimattiin myös valmis pohja kehikkoon.

Edistyminen ei ole huikeaa, mutta aina välillä käväisee tunne, että ehkä tämä vielä joskus valmistuu.