Mikä siitä kesästä nyt niin ihanan tekee? Valo? Vaikka makuuhuoneeseen on hankittava pimennysverhot, että ylipäätään saa nukuttua. Ja illat kuitenkin venyvät kun on niin ihanan (?) valoisaa; ja sitten on aamulla rättiväsynyt.
Lämpö? Vaikka helle saa ihmisen epävireeseen ja tekee veteläksi. Lisäksi on varottava altistumasta ihosyövälle. Vaikka muutenkin kovasti hikoilevan yliherkkyys estää käyttämästä deodoranttia - ole siinä sitten ympäristöystävällinen. Vaikka allit ja pattipolvet eivät houkuttele hankkimaan sitä pikkuruista minimekkoa, jossa kaikkien naisten toivottaisiin kulkevan kesäisin. Ja jalkaraukat hiertyvät rakoille, kun muoti sanelee, että sandaaleissa kuljetaan ilman sukkia. Auringonpistoksenkin saat heti, jos viivyt auringossa hitusenkin pidempään ilman hattua. Silmätkin on syytä suojata ah niin muodikkailla aurinkolaseilla.
Loma? Tuo rajallinen ja epätodellinen vapauden tunne kestää hetken aikaa ja siihen kasaantuu tolkuttomasti odotuksia. Sen jälkeen on entistä isompi kulttuurishokki palata taas työpöydän ääreen.
Kesä on myös allergisen ihmisen tuskaisaa aikaa. Ilma on sakeana siitepölyistä ja nuha ja silmien kutina ei tahdo lääkkeilläkään pysyä kurissa.
Entäs ne miljoonat hyttyset ihanana kesäiltana? Kesän hittituoksu on ehdottomasti Off. Ja punkit, nuo oikeasti vaarallisia tauteja levittävät ötökät. Puhumattakaan käärmeistä, ampiaisista, mäkäräisistä, hirvikärpäsistä, ... hyötyeläimiäkö kaikki? Kunhan eivät minun puutarhassani viihdy - paitsi tietysti ampiaiset, jotka saisivat viimein hedelmöittää monta vuotta kasvaneita hedelmäpuita.
Suomen luonto on kyllä kohtuullisen rauhallinen, mitä nyt muutamat ukkosmyrskyt tekevät tuhojaan kesäisin. Salamoiden valospektaakkelista voi tietysti joku nauttiakin.
Kesä on ihana, kun siihen lisätään joko alku- tai loppu. Alkukesä tarkoittaa oikeastaan kevättä, jolloin maa on jo sula, ilma leuto muttei helteinen ja hyttyset eivät vielä ole syntyneet eivätkä siitepölyt lentele. Loppukesän lämpimät illat elokuussa luovat keskieurooppalaisen tunnelman, jolloin mielelläni siemailen lasin viiniä kotiterassilla tai istun läpi yön ystävien kanssa maailmaa parantaen. Mutta keskikesä - no, yksi parhaita asioita silloin on viileä tiilitalo, jossa lämpö kovimmillakin helteillä nousee korkeintaan +22 asteeseen.
