Valohoitoa ja tarkkuusmittoja

Aurinko paistoi suoraan sohvalle. Tietäähän sen, miten siinä kävi. Asetuin pitkälleni nauttimaan kokovartalovalosta ja lämmöstä. Joko auringon tulokulma olisi sitä luokkaa, että ihoni synnyttäisi D-vitamiinia? Mutta mahtaako sitä tulla ikkunan läpi? No, vaikka ei tulisikaan, niin ainakin valohoito oli taattu. Oi miten odotankaan taas kasvavaa pirteyttä.

Viulunrakennuksen kilpavarustelu jatkuu. Jotta voisin edes hieman edistää hitaanpuoleista edistymistä kotosalla, hankin kuitenkin sekä paksuusmittarin että tarkemman kirjevaa'an. Pohjapuun paksuus lähentelee oikeaa, tällä hetkellä paino on 128 grammaa - tavoitteena 115-120 g. Mutta miten nämä varovasti höylätyt ja siiklityt lastut painavatkin niin vähän, niin vähän. Tavoitteena olisi kuitenkin saada pohjapuu valmiiksi kevään aikana, että ehtisin vielä aloittaa kannen tekoa.

Tässä vaiheessa pohjaa myös koputellaan ja kuunnellaan mitä säveliä sieltä löytyy. Sen jätän kuitenkin niille hifistelijöille, joiden korva on tarpeeksi harjaantunut...