Allekirjoitin paperin ja samassa minusta tuli vaarallinen vihollinen, joka on suljettava yhteisön ulkopuolelle mahdollisimman pian. Työvelvoite loppui heti, luovutin avaimen ja pääsy omalle koneelle oli suljettu jo seuraavana päivänä. Jossain sentään siinäkin firmassa ollaan tehokkaita...
Onneksi esimieheni oli maalaisjärjen mies, eikä tullut selkäni taakse vahtimaan, kun siivosin laatikoitani, vaikka jotain sen suuntaista ohjetta hän lienee saanut. En voi uskoa tätä menettelytapaa todelliseksi! Missä Hitlerin ajassa me elämme?
Nyt kun aikaa on jo hieman kulunut, voin tehdä jo surutyötä - sillä kai sellainen on tehtävä. Ainakin huomaan käyväni tapahtumia läpi yhä uudelleen, vaikken haluaisi. Tällaisella menettelyllä kyykytetään ihmistä rankemman kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti