keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Sitku, mutku - ja sitko

Elämän symboliksi sopii hyvin soutaja. Selkä menosuuntaan, katse menneeseen. Vaikka positiivisuuden ajattelijat sanoisivat, että unohda menneet ja käännä katse tulevaan. Mutta kun sitä tulevaisuutta ei näe, menneen kyllä. Eihän sitä tietysti voi liikaa tuijottaa - pitäisikö sitten soutaa silmät kiinni?

Elämässä on myös paljon asioita, joita aikoo tehdä sitku-periaatteella. Sanotaan, että niitä ihmisiä on liikaa hautausmaalla. Toinen yhtä paha asenne on mutku. Aina löytyy jokin tekosyy siirtää tekemisiään ja aikomuksiaan tulevaisuuteen. Carpe diem - vai miten se oli?

Minä Carpasin ja tartuin Diemiin - otin pari vuotta sitten kuivuneet tuohet ja totesin ne käyttökelpoisiksi. Ajattelin tehdä tuotteen, missä perinne kohtaa nykytekniikan ja tehdä tuohesta kännykkäkotelon. Se osoittautui kuitenkin vähän haastavaksi ensi alkuun, joten muistin virkistykseksi väsäsin reippaan leipäkorin. Ehkä se kännykotelo syntyy sitten kun...



















Lähi-ihmisen yksi sitku muuttui muotoon sitko, kun saatiin hankittua se pastakone, josta hän oli pitkään haaveillut. Taikinaan pitää saada ensin hyvä sitko, sitten sitä voi työstää pastakoneella. Ja hyvinhän tuo ensi kokeilu onnistui. Pasta tagliatelle maistui mainiolta omista salvioista tehdyn kastikkeen kera. Kyllä se nämä ruokahommat osaa!

3 kommenttia:

Tuhannen työhakemuksen mies kirjoitti...

On muuten erinomaisen kuvaava esimerkki tuo soutaja. Saatanpa lainata ja käyttää sitä vielä jossakin asiayhteydessä. Minäkin tunnen erään sitku-mutku-ihmisen, joka nykyään on vainaa. Taitaa olla suomalaisittain kansantauti.

Hyvännäköisen korin olet saanut tehtyä. Sitten vain testailemaan pataleivän tekoa ja sen sovittamista uuteen koriin ;)

Tinttura kirjoitti...

Sitku nähdään katsotaan koria lähempää. ..hieno kori ja kaunis valo kuvassa!

Tinttura kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.