Maailmanparannusmeininkiä

Mattokärpäsen purema kutiaa taas. Yksi tummanpuhuva räsymatto on jo putkahtanut ystävälleni eteiseen. Tummasävyinen ei liene moksiskaan kengillä kävelystä. Ihastelin itse mustaa loimilankaa, se antaa matolle syvyyttä. Ja kiitos toiselle ystävälle Mikkelissä kaikista mustista farkuista, T-paidoista ja collegeista, joista sai hyvää materiaalia. Miten voikaan jostain vanhasta saada niin uutta.

Ja kun kotisukat olivat kuluneet jo puhki päkiän kohdalta, niin eihän sitä koko sukkaa tarvitse uudestaan kutoa. Pienellä vaivalla vanhoista tuli taas iloiset.